Opisto 75 vuotta

Vuosi 2022 on Järvenpään Opiston 75-vuotisjuhlavuosi.

Opisto aloitti toimintansa 20.1.1947 Järvenpään yhteiskoulun tiloissa. Silloin nimi oli vielä Tuusulan kansalaisopisto, mutta Järvenpään tultua kauppalaksi v. 1951, opiston nimi muutettiin Järvenpään työväenopistoksi. Seuraava nimen muutos tapahtui 1.8.2010, jolloin työväenopistosta tuli Järvenpään Opisto.

Järvenpään työväenopistossa oli alkuvuosina paljon yleishyödyllisiä ja -sivistäviä kursseja. Opetusta järjestettiin mm. kunnallisopista, yhdistystoiminnasta, kauppalaskennosta, kirjanpidosta, käsitöistä, kotitaloudesta ja musiikista. Yleisöluennot olivat opiston ohjelmassa alkuvuosista lähtien. Aiheina oli mm. yleinen maailmankuva, luonnonilmiöt, tiede ja uskonto, liikuntakasvatuksen merkitys naiselle sekä kotitalous.

Opiston kotitalouskurssi 1950-luvulla
Opiston kotitalouskurssi 1950-luvulla

Opiskelijoista valtaosa oli naisia; maatalon emäntiä, tehdastyöväkeä, virkailijoita ja hoitoalan ihmisiä. Etenkin varhaisina vuosikymmeninä opisto-opiskelulla on ollut suuri merkitys naisten elämässä, sillä kursseilla käyminen tarjosi uusia kokemuksia, ajatuksia ja voimia hellan ja kotiympyröiden ääreen.

Lisää tilaa saatiin opiston toiminnalle syksyllä 1952, jolloin valmistui keskuskansakoulu (os. Kansakoulunkatu 1), josta työväenopisto sai lisätiloja opetukselle. Opiston ”toimisto” kulki alkuvuodet rehtorin auton tavaratilassa ja vähän myöhemmin rehtorin kodissa.

Opiston toiminta kasvoi ja monipuolistui 1970-luvulla, jolloin palkattiin myös päätoiminen kielten opettaja. Opiston kiertolaiselämä jatkui ja opiston toimisto siirtyi 1979 Kartanon yläasteen koulurakennuksen vapaa-aikasiipeen yhdessä musiikkiopiston kanssa.

Opiskelua Työeväenopiston kielistudiossa 1970-luvulla.
Opiskelua työeväenopiston kielistudiossa 1970-luvulla.

Voimakasta opiston kehittymisen aikaa oli 1980-luku. Vuonna 1982 Tuusulan kunta perusti oman kansalaisopiston ja Järvenpään sivupisteet Hyrylässä ja Kellokoskella siirtyivät uuden opiston alaisuuteen. Opistoon perustettiin v. 1985 taideaineiden ja v. 1987 taitoaineiden päätoimisten opettajien virat ja näin ko. ainealueet pääsivät kehittymään ja laajenemaan. Opisto majoittui muutamaksi vuodeksi 1980-luvulla juuri rakennettuun Järvenpää-taloon, mutta sieltä siirryttiin pian vanhaan kaupungintaloon Mannilantielle. Opiston hallintotilat ja myös muutamat opetusluokat olivat siellä 25 vuotta.

Toiminnan laadullinen kehittäminen jatkui 1990-luvulla. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta laajeni, käsityön ja kuvataiteen taiteenperusopetus tuli ohjelmaan, opisto oli mukana monissa kokeilu- ja kehittämishankkeissa ja osallistujamäärät nousivat.  Päiväopetusta oli v. 1996 noin 15 % opiston opetuksesta ja osallistujia (nettomäärä) 7849. Järvenpään työväenopisto oli Uudenmaan kansalaisopistoista 6. suurin heti pääkaupunkiopistojen jälkeen. Tuolloin kansalais/työväenopistoja oli Suomessa 276.

Opisto on ollut aktiivisena koulutustoimijana edelleen 2000-luvulla. Koulutustarjontaa on monipuolistettu. Myös myynti- ja tilauskoulutukselle perustettiin opistoon pieni oma yksikkö, Järtok, joka tarjosi joitakin vuosia mm. esimieskoulutusta paikallisten yritysten ja kaupungin henkilöstölle.

Opiston naisopiskelijoita yhteiskuvassa.
Opiston naisopiskelijoita yhteiskuvassa.

Yhteistyö alueen muiden opistojen kanssa on jatkunut. Yhdessä on kehitetty opistojen toimintaa ja yhteistyötä henkilöstön kesken erilaisissa hankkeissa jo vuosien ajan.

Kannatusyhdistyksen ylläpitämän Kuvataidekoulun toiminta yhdistyi Järvenpään Opiston toimintaan v. 2013 ja samalla opistolaisiksi tuli merkittävä määrä lisää lapsia ja nuoria. Tänä päivänä kuvataidekoulussa opiskelee jo 216 innokasta oppilasta monivuotisessa taiteen perusopetuksessa. Opisto tarjoaa taiteen perusopetusta kuvataiteen ja käsityön lisäksi myös teatteritaiteessa.

Opiston hallinnossa tapahtui suuri muutos, kun v. 2015 toimiston väki siirtyi kaupungin asiakaspalvelupisteelle Järvenpää-talolle. Opiston muu päätoiminen henkilökunta muutti opiston alkusijoille Keskuskoululle, Kansakoulunkatu 1:een. Sieltä saatiin opiston käyttöön jälleen myös opetustiloja. Näissä tiloissa opiston toiminta jatkui vuoteen 2021.

Järvenpään Opisto vastaa edelleen yhteiskunnan koulutustarpeisiin ja parin viime vuosikymmenen aikana on tarjontaan tullut myös maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutusta.

Kansalaisopistojen 2020-luvun haaste on tehdä kansalaisopistoissa hankittu osaaminen näkyväksi myös virallisesti valtakunnallisessa opintojärjestelmässä. Osaamisperusteisuutta kehitetään ja se tuo tulevina vuosina uuden ulottuvuuden kansalaisopistojen tarjontaan ja näkyvyyteen.

Teksti: Maarit Ojala

Opiston historiatietoja tekstiin on kerätty mm. Riitta Kallion toimittamasta opiston 50-vuotisjuhlajulkaisusta ja Veera Kujansuun tekemistä opiston 70 v. juhlavuoden haastatteluista.

Jaa juttu: